Luin kirjaa ensin päivällä noin 30 sivua ja illalla yritin lukea, mutta luettuani viisi sivua silmän räpäytykset muuttuivat lyhyiksi torkahduksiksi, joten en lukenut kirjaa sen enempää.
Luin kirjaa tänään eteenpäin noin 70 sivua. Pätkässä pojat kävivät saksalaisten sotilaiden kanssa salaa vaihtokauppaa varastamillaan villapaidoilla ja -sukilla.
Luin viikonloppuna noin 30 sivuisen pätkän, jossa pojat pitivät teatterinäytöksen. Tällöin en päässyt kommentoimaan lukemaani. Poikien esitys sujui aluksi hyvin mallikkaasti, huohosti tehdyn koreokrafian mukaan. Esityksen loppu oli kuitenkin täysi katastrofi, joka johti siihen, että pojat juoksivat lopuksi karkuun näytöspaikalta.
Luin eilen saman noin 20 sivuisen pätkän kirjasta kaksi kertaa, sillä ensimmäiseisellä kerrallla olin aivan väsynyt ja nukahdin. Herätessäni en muistanut lukemaani, joten päätin lukea pätkän uudestaan. Pätkässä aikaa oli kulunut edellisestä kohtauksesta ja pojat olivat kasvaneet. Pätkä oli mielestäni hiukan sekava. Pojat tekivät ja toteuttivat suunnitelmaa siitä, että he menisivät Pietariin töihin ensi kesäksi.
Luin kirjaa eteenpäin, lähes loppuun. Aikaa oli kulunut kesään asti ja Jake, joka pojista vanhin vähitellen irtaantunut porukasta. Pätkä jonka luin oli mielestäni sekava, sillä aiheet hyppivät poikien koulupäivistä Oulun pommituksiin ja yhtäkkiä taas takasin koulun penkille. Poikien kotikylä Raksila ja Oulun kotirintama olivat muuttuneet ankeammiksi kylmän kesän ja esimerkiksi siltojen alle rakennettujen pommisuojien vuoksi.
Luin kirjan loppuun. Kirjan alun tapahtumista oli viimeisen luvun mukaan kulunut 3,5 vuotta. Sota oli loppunut ja poikien läheisiä oli kaatunut sodassa, joka sai poikien elämän sekaisin. Pojista vanhimman Jaken äiti muutti Saksaan ja jake jäi miltei yksin. Jaken kohtalo kirjan lopussa oli ennalta-arvaamaton. Kirja oli mielestäni aluksi tylsä ja hiukan sekava. Kirjan puolivälissä oli paljonkin erilaista toimintaa, mutta kirjassa ei kuitenkaan ollut mitään jännittävää ja selkeää huippukohtaa, jossa tapahtuisi suuri juonenkäänne. Kirjan loppuosa koostui vain luvuista, joissa oli hetkiä poikien elämästä. Aivan kirjan lopussa tapahtunut yhtäkkinen ennalta-arvaamaton tapahtuma jätti minulle tavallaan hyvän ja mietteliään tunteen kirjan suhteen. Kirjan kielestä ja tapahtumista huomasi hyvin ajan, jota kirja käsitteli. Pojat varastelivat naapureilta ja sotilailta, tappelivat toisiaan vastaan sekä polttelivat tupakkaa. Aika oli synkkää ja sen näki myös kirjassa poikien ajattelemista asioista ja puheista. Pidin siitä, että kirja oli kirjoitettu sota-ajasta juuri lasten näkökulmasta ja ehkä se onkin yksi syy siihen, että kirja on suomalainen klassikko.
Blogin tekeminen onnistui meiltä hyvin, vaikka emme kukaan olleet ennen blogia kirjoittaneetkaan. Kirjan lukeminen sujui mutkitta. Lukemastaan kommentoiminen nettiin oli minulle vaikeaa, sillä en itse päässyt puhelimellani kommentoimaan blogiimme niin, että kommentti olisi tullut omalla nimelläni. Kotona tietokoneella kommentoinnissakin oli vaikeuksia. -Fanni Lukupäiväkirjan kommenteissa keskustelumme ei onnistunut kovin hyvin. Kaikki kirjoittivat kommentteihin lukemansa pätkät ja niiden tapahtumat aina silloin, kun pääsivät tietokoneelle. Kommenteissa keskustelu jäi huonoksi suurimmaksi osaksi siitä syystä, että meillä oli vaikeuksia päästä kirjoittamaan kommentteja, sillä se ei puhelimella onnistunut. Sen sijaan tunneilla keskustelumme kirjaan liittyen oli hyvää ja pystyimme kivasti pohtimaan kirjan tapahtumia yhdessä. Teimme kaikki pyydetyt tehtävät. kaikki kirjoittivat esittelyn itsestään ja muutkin tehtävät saimme hyvällä työnjaolla tehtyä niin, että kaikilla oli jota...
Kirjailija: Paavo Rintala Teoksen nimi: Pojat Kirjan aihe: sota-aika lasten näkökulmasta Julkaisuvuosi: 1956 Kirjan tapahtumat sijoittuvat Oulun Raksilaan kotirintamalle vuosina 1941-1944, josta myös kirjan alaotiskko "Kuvia v. 1941–44 Oulun poikien suhteesta ajan suureen ihanteeseen, sotaan ja sen edustajiin, saksalaisen vuoristoarmeijan alppijääkäreihin" kertoo. Romaanin vastaanotto julkaisuaikanaan oli hyvä, koska sota-ajat olivat hyvin kaikkien mielessä ja teos käsitteli sotaa kotirintaman kantilta, eikä rintamalta. Romaanista on tehty samanniminen elokuva vuonna 1962, jossa näytteli silloin 17-vuotias Vesa-Matti Loiri. Loiri sai roolistansa Jussi-palkinnon. Myös Savonlinnan teatteri on tehnyt näytelmän romaanin pohjalta. Romaanin alku vaikuttaa melko tylsältä, koska alussa on 10 sivua vain sitä, kun pojat auttaa saksalaista kuorma-auton kuljettajaa kantamaan limppuja leipomosta autoon. Elokuvan traileri: https://www.youtube.c...
Raksilassa paukkuu Valopistoolin ammukset lentelivät taivaalle itsenäisyyspäiväiltana Raksilassa. Itsenäisyyspäiväilta oli Raksilassa rauhallinen, kunnes yhtäkkiä valopistoolin ammukset rupesivat lentelemään taivaalle ja räystäskouruihin tungetut sanomalehdet rupesivat palamaan. Koko seudun väki oli ulkona ihailemassa valoshowta, jota suurin osa luuli valtion järjestämäksi ilotulitukseksi. ``Ajattelin, että Oulun kaupunki halusi järjestää meille yllätyksen``, Pertti Nieminen,72 kommentoi. Valopistoolin ammukset lähetettiin nuotioista, joita oli sytytetty ympäri lähiseutua. Ammukset olivat todennäköisesti varastettu saksalaisten sotilaiden varastoista. ``Ilotulituksen`` järjestäneet henkilöt olivat myös työntäneet joidenkin talojen räystäskouruihin sanomalehtipalloja ja sytyttäneet ne palamaan. Tekoa on epäilty lähiseudun lasten tekemäksi teon luonteen takia, mutta mitään ei ole voitu todistaa, koska näköhavaintoja teon tekijöistä ei ole. Väestönsuojelumiehet kävivät ...
Luin kirjaa eteenpäin. Minua ihmetyttää, että miksi +10 vuotiaat pojat saavat ostaa kaupasta kaljaa ihan noin vain?
VastaaPoistaLuin kirjaa ensin päivällä noin 30 sivua ja illalla yritin lukea, mutta luettuani viisi sivua silmän räpäytykset muuttuivat lyhyiksi torkahduksiksi, joten en lukenut kirjaa sen enempää.
VastaaPoistaLuin kirjaa noin 30 sivua ja pojat myivät kaljaa
VastaaPoistaLuin eilen illalla kirjasta noin 40 sivuisen pätkän, jossa pojat pitivät teatterinäytöksen.
VastaaPoistaLuin kirjaa tänään eteenpäin noin 70 sivua. Pätkässä pojat kävivät saksalaisten sotilaiden kanssa salaa vaihtokauppaa varastamillaan villapaidoilla ja -sukilla.
VastaaPoistaLuin viikonloppuna noin 30 sivuisen pätkän, jossa pojat pitivät teatterinäytöksen. Tällöin en päässyt kommentoimaan lukemaani.
VastaaPoistaPoikien esitys sujui aluksi hyvin mallikkaasti, huohosti tehdyn koreokrafian mukaan. Esityksen loppu oli kuitenkin täysi katastrofi, joka johti siihen, että pojat juoksivat lopuksi karkuun näytöspaikalta.
Luin eilen saman noin 20 sivuisen pätkän kirjasta kaksi kertaa, sillä ensimmäiseisellä kerrallla olin aivan väsynyt ja nukahdin. Herätessäni en muistanut lukemaani, joten päätin lukea pätkän uudestaan.
Pätkässä aikaa oli kulunut edellisestä kohtauksesta ja pojat olivat kasvaneet. Pätkä oli mielestäni hiukan sekava. Pojat tekivät ja toteuttivat suunnitelmaa siitä, että he menisivät Pietariin töihin ensi kesäksi.
Luin kirjaa eteenpäin, lähes loppuun. Aikaa oli kulunut kesään asti ja Jake, joka pojista vanhin vähitellen irtaantunut porukasta. Pätkä jonka luin oli mielestäni sekava, sillä aiheet hyppivät poikien koulupäivistä Oulun pommituksiin ja yhtäkkiä taas takasin koulun penkille. Poikien kotikylä Raksila ja Oulun kotirintama olivat muuttuneet ankeammiksi kylmän kesän ja esimerkiksi siltojen alle rakennettujen pommisuojien vuoksi.
VastaaPoistaLuin kirjan loppuun. Kirjan alun tapahtumista oli viimeisen luvun mukaan kulunut 3,5 vuotta. Sota oli loppunut ja poikien läheisiä oli kaatunut sodassa, joka sai poikien elämän sekaisin. Pojista vanhimman Jaken äiti muutti Saksaan ja jake jäi miltei yksin. Jaken kohtalo kirjan lopussa oli ennalta-arvaamaton.
VastaaPoistaKirja oli mielestäni aluksi tylsä ja hiukan sekava. Kirjan puolivälissä oli paljonkin erilaista toimintaa, mutta kirjassa ei kuitenkaan ollut mitään jännittävää ja selkeää huippukohtaa, jossa tapahtuisi suuri juonenkäänne. Kirjan loppuosa koostui vain luvuista, joissa oli hetkiä poikien elämästä. Aivan kirjan lopussa tapahtunut yhtäkkinen ennalta-arvaamaton tapahtuma jätti minulle tavallaan hyvän ja mietteliään tunteen kirjan suhteen.
Kirjan kielestä ja tapahtumista huomasi hyvin ajan, jota kirja käsitteli. Pojat varastelivat naapureilta ja sotilailta, tappelivat toisiaan vastaan sekä polttelivat tupakkaa. Aika oli synkkää ja sen näki myös kirjassa poikien ajattelemista asioista ja puheista.
Pidin siitä, että kirja oli kirjoitettu sota-ajasta juuri lasten näkökulmasta ja ehkä se onkin yksi syy siihen, että kirja on suomalainen klassikko.